Mitä tapahtuu kun salama iskee verkkoon
Myrskyt ja ukonilmat aiheuttavat toisinaan sähköverkkoon häiriöitä, joiden korjaaminen vaatii nopeaa reagointia. Myös hyvällä ennakoinnilla on tärkeä rooli.
VSV:llä on keskijänniteverkkoa 1340 km ja pienjänniteverkkoa 2750 km. Näistä keskijännite ilmajohtojen osuus on 770 km ja ilmassa kulkevaa pienjännitelinjaa on 1250 km. Jakelumuuntamoita on yhteensä yli 1200 kpl.
Kaikki nämä ovat alttiina erilaisille luonnonilmiöille. Etenkin isot myrskyt ja ukonilmat saattavat aiheuttaa ennakoimattomia katkoksia. Varautuminen onkin tärkeä osa VSV:n arkea.
– Saamme Ilmatieteenlaitokselta ennakkotiedotteet, mutta isompien myrskyjen voima tulee toisinaan yllätyksenä. Normaalina työaikana verkkoa valvotaan Laitilassa sijaitsevasta käyttökeskuksesta ja muuna aikana tekninen päivystäjä hoitaa verkon valvonnan. Teknisen päivystäjän aisaparina toimii yhteistyökumppanimme Vertek Oy:n asentajapäivystäjä, VSV:n käyttöpäällikkö Mikko Heinonen kertoo.
– Varmuusvarastoissamme on valmiiksi varusteltuja muuntajia, pylväitä, johtoja ym. tarvikkeita, jotta viat saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti. Nykyään uusissa muuntajissa on ylijännitesuojat, jotka suojaavat muuntajaa salamaniskun aiheuttamalta ylijännitteeltä, mutta eivät nekään ole aukottomia.
Salama aiheuttaa oikosulun
Pylväät ovat salamalle otollisia osumakohtia, sillä sähkövaraus purkautuu maihin sieltä, mistä se helpoiten pääsee. Tällöin saattaa rikkoutua esimerkiksi ilmajohdon eristin, muuntaja, kaapelipääte tai ylijännitesuoja. Eristykset eivät useinkaan muodostu salaman aiheuttamalle ylijännitteelle esteeksi, sillä salaman matka pylvään latvassa olevan maadoitetun 20-senttisen orren yli kohti maata on salaman kokonaismatkaan verrattuna pieni.
– Salamaniskun aiheuttaman valokaaren seurauksena syntyy yleensä kolmivaiheinen oikosulku. Sähköasemalla, josta jakeluverkkoon sähköä syötetään, on keskitetty verkon suojaus, joka vikatilanteissa toimii nopeasti ja laukaisee verkon jännitteettömäksi, Heinonen taustoittaa.
Sekunnin kuluttua tapahtuu ensimmäinen automaattinen jälleenkytkentä ja toinen tapahtuu minuutin kuluttua. Siinä automatiikka testaa, onko vika poistunut ja pysyvätkö sähköt päällä. Jos eivät pysy, saamme siitä hälytyksen, johon päivystäjä reagoi välittömästi.
– Tekninen päivystäjä ryhtyy rajaamaan vika-aluetta kaukokäytettävillä erottimilla, joita on satoja verkossamme. Samalla hän hälyttää asentajan liikkeelle ja vian rajaamista jatketaan käsikäyttöisillä erottimilla maastossa, kunnes vika-alue on rajattu mahdollisimman pieneksi.
Mainittu vian rajaaminen voi näkyä alueen kiinteistöissä sähköjen välähdyksinä. Sähköt pyritään palauttamaan aina mahdollisimman nopeasti – turvallisuudesta tinkimättä.
Kiireessäkin turvallisuus etusijalla
Salamaniskujen aiheuttamia laiterikkoja ei voida aina havaita ulkoisesti, mutta pahimmassa tapauksessa muuntaja tai pylväs syttyy iskun voimasta tuleen ja aiheuttaa maastopalon. Tällaisissa tapauksissa VSV ja pelastusviranomaiset tekevät tiiviistä yhteistyötä vahinkojen minimoimiseksi.
– Ennen korjaus- tai sammutustöitä meidän on tehtävä vikakohta turvalliseksi erottamalla ja maadoittamalla. Kun nämä vaiheet on tehty ja vikapaikka erotettu ja maadoitettu jokaisesta mahdollisesta syöttösuunnasta, vian tutkiminen ja korjaaminen on turvallista. Heinonen kertoo.
– Olemme sitoutuneet siihen, että kun asiakkailta lähtee sähköt, saavat muut työt odottaa ja liikkeelle lähdetään samantien, Heinonen painottaa.
